About Soile Lukkarinen

Olen Soile Lukkarinen; Wonder Woman Topik Webdesignissa, ja SuperWizard Topik asiantuntijapalveluissa.

Facebook-sivut: Uhka vai mahdollisuus

Olen todennut minulla olevan suhteellisen toimiva viha-rakkaus-suhde Facebook-sivuihin. Aiemmin jo kirjoitin Facebook näkyvyydestä, eli kerroin keinoja saada viraaliin tai semiviraaliin julkaisuun mukaan myös myynnillisiä aspekteja, ja myyntiä tukevaa sisältöä.

Nyt sitten oksennan ärsyyntymiseni Facebook-sivuja kohtaan. Ristiriitaista, eikö totta? Ärsyyntymiseni johtuu omasta saamattomuudestani, siitä että en ehdi tuottaa tämän Aina Asiassa-blogin kautta tekemään sellaista sisältöä Facebook-sivulle, mistä Facebook-käyttäjät pitävät. Tämän lisäksi on muutama muukin juttu mikä asiassa hiertää, eikä mitenkään hyvällä tavalla….

Esimerkiksi seuraavanlaiset raatorehelliset faktat:

  • Facebook-sivujen julkaisujen näkyvyyttä heikennetään alati.
  • Joten: Julkaisujen tulee olla aina vaan raflaavampia, saadakseen reaktioita. Tämä toimii, jopa melko vaivatta, tietyntyyppisissä tuotteissa, ja palveluissa.
  • En tee mitään tykkääjillä jotka eivät kuulu kohderyhmääni. Tykkääjät ovat tarpeen, mutta tykkääjien laadulla on enemmän merkitystä, kuin määrällä.

Asiapitoisessa tuotteessa/palvelussa on jo nyt työlästä löytää se raflaava kärki jolla puskea kaiken sisällön läpi. Toki tässä on usein onnistuttukin, mutta ei se ihan helppoa ole, ja edellyttää lähes poikkeuksetta Facebook-julkaisujen mainostamista.

Mainostaminen Facebookissa on asia joka aiheuttaa minulle ihottumaa. Tämä johtuu, siitä että oma fabottamiseni on erittäin aktiivista, ja minä ärsyynnyn ihan kaikista mainoksista jotka newsfeedissäni näkyvät. On turkkasen yhdentekevää olenko kohderyhmään kuuluva, vaiko en, tai mitä se julkaisu sisällään pitää. Ärsyynnyn 9,5 kertaa 10:stä.

Tämä puolestaan luonnollisesti johtaa siihen, että arvelen monien muidenkin ärsyyntyvän mainoksista. Joka puolestaan johtaa ajatukseen: Miksi mainostamalla ryhtyisin ärsyttämään käyttäjiä? (Luonnollisesti olen pohtinut, että olenko naamiskäyttäjänä poikkeuksellinen; eli onko minun oma ärsyyntymiseni Facebook-mainoksia kohtaan yleistettävissä laajemmalti Facebook-käyttäjiin?)

Kuitenkin, näen asian niin, että kun tämä mainostamisaspekti nyt läpikäytiin, on ympyrä sulkeutunut ja olemme puhtaan sisällön äärellä. Sellaisen sisällön äärellä johon käyttäjä reagoi, ja mieluusti hän vieläpä kuuluu kohderyhmään. Ja hänen kaverinsakin kuuluvat. Jne.

Eetu talvi 2015

Kuvituskuvaksi söpö aasivarsa. Kuinkas muuten….

Tässä muutamia esimerkkejä posteista joihin reagoidaan:

  1. Söpöt kissat.
  2. Söpöt koiranpennut.
  3. Ylipäätäään söpöt eläimet.
  4. Vitsit: Ja mieluusti sellaiset joita kaikki eivät ymmärrä. Eli sarkasmi rulettaa. On aina parasta kun julkaisuusi syntyy keskustelua siitä että ”onko tää nyt ihan totta vai ei…” 😉
  5. ”Filosofiset” meemit. Mielellään sellaiset, joissa on enemmän kuin yksi sydän <3

Nämä eivät ole varsinaisessa tärkeysjärjestyksessä, vaan nämä kaikki uppoavat keskiverto facekäyttäjään kuin kuuma veitsi voihin.

Kun tuotat ym. sisältöä Facebookiin, niin sen jälkeen sinun ei tarvitse muuta kuin osata synkata se ns. oikea sisältösi ajallisesti tämän höttösisällön kanssa (kuten aiemmin kerroin). Tehdä siis vähintään tuplamäärä sisältöä saadaksesi viestisi läpi, eikä siitä läpimenosta siitäkään huolimatta ole mitään takeita.

On tässä yksi hyvä puoli, olkoonkin että se ei toteudu läheskään kaikkien yrityksien osalta: Brändääminen. Mikäli sinä ja firmasi/palvelusi olette sellaisia tyyppejä/sellaisella alalla johon yllä listatut 5 sisältötyyppiä (tai siis joku niistä) hyvin sopivat, niin olet autuaasti pelastettu koska pääset tuottamaan brändiisi/alaasi sopivaa sisältöä. Onneksi olkoon tässä tapauksessa!

Näitä aloja ovat esim:

  • Lemmikkialat (esim koirakoulut, kuten PiskiPaja!)
  • Lifecoach / Mindfullness ja muut henkiseen hyvinvointiin liittyvät alat.
  • Terveyslalla toimivat.

Eniten kateellinen taidan olla heille jotka tekevät esimerkiksi pintaremontteja (tai tähän liitännäisellä alalla). Ihan jäätävän hienoa sisältöä saa aikaan tällä alalla, ja takaan, että kun sen tekee oikein tulee näkyvyyttä. Näkyvyyttä josta ei tarvitse maksaa Markille mitään, eikä myöskään tarvitse ärsyttää käyttäjiä.

Koska se nyt on vaan niin helppoa ottaa kuva kivannäköisestä huoneesta/takasta/terassista/portaista/ikkunasta/jne., jne. ja toivottaa siinä sitten vaikka että ”hyvää huomenta täältä keittiöstä jonka teimme” – tmv. Ja wau-reagointeja tippuu, aivan satavarmana. Bonarina: Tämän sisällön mainokset kuuluvat niihin vähiten ärsyttäviin.

Alan olemaan entistä vakuuttuneempi siitä, että Facebook-sivut (Facebook pages) ovat pakollinen paha. Pakollinen siksi, että jos ei ole Facebook-sivua on vain sellainen wannabeyritys, eikä ole ollenkaan sellainen oikea yritys, joka osaa hommansa.

Mutta: Uhka vai mahdollisuus? Polittisesti totean että: sekä että.

Minulla on siis viha-rakkaus suhde Facebook-sivuja kohtaan. Laitoin nyt kuitenkin Aina Asiassa-sivun pystyyn: https://www.facebook.com/Aina-Asiassa-493741130817974/.

En lupaa, taikka kiellä, sen sisällön osalta vielä mitään. Tunnustan kiroilleeni hieman tehdässäni tuota.

Johdannaisajatuksena tästä: Olen semivakavissani miettinyt perustavani tapettiverkkokaupan.

PS. Noin 30 min tämän julkaisemisesta synnytin tämän artikkelin: http://topik.fi/facebook-ryhmat-uhka-vai-mahdollisuus/

Ja tämän ryhmän: https://www.facebook.com/groups/topik.wordpress/

 

Facebook-sivut: Uhka vai mahdollisuus2016-10-30T15:06:37+03:00

Yrittäjä: Tee sitä mitä haluat tehdä

Mahtipontisesta otsikosta huolimatta nyt olen asiassa: tuotteistaminen.

Tuotteistamisesta mä tykkään, tykkään, tykkään! Se on ehkä kivoimpia osia kaikista työn osa-alueistani. Mutta mitä se käytännössä tarkoittaa? Pidän siitä, että asiat esitetään mahdollisimman yksinkertaisesti, joten lyhykäisyydessään tuotteistaminen on:

Palvelun sisällön ja hinnan määrittelemistä, ja yritysviestinnän yhdenmukaistamista.

 

Pari käytännön vinkkiä:

  1. Jos toimit yksin (siis vain sinä tuotat yrityksen palveluita) niin kerro se. Eli älä käytä termiä ”palvelumme” tai ”ota meihin yhteyttä”, vaan sano että ”Palveluni” ja ”ota yhteyttä”.
  2. Kerro kuka olet. Millainen ihminen olet. Jos sinulla on sosiaalinen, värikäs, huumorintajuinen, jne, persoona, niin älä piilottele sitä. Jos puolestasi koet olevasi ujohko, nörtti, kirjahiiri, jne, niin älä piilottele sitäkään. Kerro kuka olet, koska on pelkästään hyvä että potentiaalinen asiakkaasi tietää jo tutustuessaan palveluihisi, että minkälainen ihmispersoona niitä tuottaa.
  3. Muista ettet voi miellyttää kaikkia. Heti kun tämän sisäistää, muuttuu tekeminen mukavammaksi. On pelkästään suotavaa, että yrittäjä vetää puoleensa sellaisia asiakkaita joiden kanssa henkilökemia natsaa. On pelkästään epäsuotavaa, että yrittäjä vetää puoleensa asiakkaita joiden kanssa henkilökemia ei ollenkaan natsaa.

 

Yrittäjyyden parhaimpia puolia on se, että omalla tekemisellään pystyy vaikuttamaan siihen mistä elantonsa tekee. Toimi näin:

  • Pyri tuotteistamaan palvelusi siten, että juuri niitä palveluita ostetaan, joita sinä haluat tehdä. Joista sinä tykkäät, ja/tai jotka tuovat sinulle katetta. Ja päinvastoin.
  • Kaikki ei osaa kaikkea. Eikä tarvitsekaan. Valitse yhteistyökumppaneiksi tyyppejä joiden kanssa synkkaa, ja jotka osaavat hommansa. On mahtavaa että tarvitsee huolehtia vain omasta tontista, ja voi satasella luottaa siihen, että kumpani hoitaa omansa. Se kun kuitenkin on niin, että vaikka tekee jotakin ammatikseen, ei tarkoita sitä, että osaisi hommansa. Eikä sekään haittaa että työnteko on kivaa!
  • Välttele ”hankalia” asiakkaita. Me olemme kaikki törmänneet sellaiseen tyyppiin jota nykyään kutsutaan mielensäpahoittajaksi. Pysy kaukana mielensäpahoittajista, ja tee heidän kanssaan/heille työtä vain siinä tapauksessa jossa Fortumin lasku odottaa maksajaansa keittiön pöydällä. Heidän kanssaan ei voi voittaa, teki mitä vaan. Pääset eroon mielensäpahoittajista olemalla joko niin buukattu ettet voi ottaa vastaan hänen työtään, tai vaihtoehtoisesti olet hirmu kallis… 😉
  • Varattomat asiakkaat eivät ole kiinnostavia asiakkaita. On eri asia olla hinta-laatu-tietoinen, kuin olla pa. Esimerkiksi kun käy ilmi että Topikin edulliset ja samaan aikaan laadukkaat palvelut (esim tämä: http://topik.fi/nettisivut-ja-seo/ ) on liidin mielestä liian kallis (ihan riippumatta siitä miten hän asian muotoilee), käännän okuläärini nopeasti toiseen suuntaan. Ei yksinkertaisesti kannata panostaa tähän liidiin sekuntiakaan enempää aikaa.

Näin työn tekeminen maistuu hyvältä, kauppaa tulee ja mikä parasta: Saat yrittäjyydestä irti sen oleellisimman: Teet asioita joista pidät, ja ihmisten kanssa on kivaa!

En yritä piilotella persoonaani, se varmasti heijastuu tästäkin tekstistä. Pyrin päinvastoin tuomaan persoonaani mahdollisimman selkeästi esiin. Useimmat tykkää, ja tulen ihmisten kanssa mainiosti toimeen. Jotkut eivät tykkää, ja se on ihan ok. Joku kutsuisi tätä henkilöbrändäämiseksi. Sitähän se on, mutta se on sitä vain sillä alimmalla mahdollisella tasolla, koska mitään ei ole keksitty – olen vain äärimmäisen rehellisesti sellainen kun olen, ja siinä samalla pyrin tekemään niitä asioita joista tykkään, niiden ihmisten kanssa joista tykkään. Tämän tyyppinen henkilöbrändääminen on nykyaikaa: Someaikaa nimittäin.

Pidän tämän saitinkin mahdollisimman simppelinä, ja etenkin graafisesti kevyenä, koska palveluideni teema on: Aina. Asiassa. Tämäkin on tuotteistamista. Tuotteistan näin toimiessani sitä, että tuotan palveluita ilman ylimääräisiä hilavitkuttimia, sen saa mistä maksaa, ja sen saa laadukkaasti. Piilokuluja ei ole, eikä tule, pyrin tekemään kaiken edullisimmalla mahdollisilla toteutuksella kaikille asiakkaille.

Tuotteistaminen on markkinointia. Sisällöntuotto on markkinointia. SEO-optimointi on markkinointia.
Miksi en kutsu itseäni markkinointiosaajaksi? Siksi, että elän 2010-luvulla ja ”markkinointi” on niin last seasonkun vaan olla ja voi. Olen tuotteistanut, palveluni ovat saatavilla, niillä termeillä ja sisällöillä joita nykyaikana käytetään. Termillä ”markkinointi” on tietoyteiskunnassa erilainen sisältö kuin mitä se sisältö oli vielä 10 vuotta sitten. Saati 20 vuotta sitten….

Yrittämisessä on niin paljon isosti huonoja puolia, mutta se on tosi puoli että voi omilla toimillaan vaikuttaa siihen mitä työpäivänsä aikana tekee. Aloita sinäkin heti huomenna!

Apuja saat tarvittaessa tätä kautta: http://topik.fi/topikin-opit/

Yrittäjä: Tee sitä mitä haluat tehdä2016-10-26T18:40:42+03:00

Facebook-näkyvyydestä

Kaikki yrittäjäthän jo tietävät että Facebook:lla on oma logiikkansa jonka mukaan sivujen sisältö (FB Pages) näkyy, tai on näkymättä käyttäjille. Esimerkki tästä logiikasta on se, että jos käyttäjä ei käy sivuilla, ei tykkää/kommentoi sen julkaisuja, niin aikansa päästä ne lakkaavat näkymästä tämän käyttäjän uutisvirrasta. Tämä puolestaan antaa FB:lle oivan perusteen kehittää mainostamispalveluitaan.

Olen huomannut, että tässä on pari muuttujaa. Pari esimerkkiä:

Esimerkki 1: Jos on käyttäjä jolla on kavereita jotka myös tykkäävät firman FB-sivusta, niin sivun näkyvyys pyörii aikajanalla. Tai ainakin pyörii todennäköisemmin/pidempään. Omien kavereiden kaveri ovat siis oivaa kohderyhmää, jos kaveruus on verkostomuotoista (esim harrastuksen kautta).

Esimerkki 2: Jos sivu saa ”näkyvyyspiikin”, eli: Joku julkaisu saa huomattavan paljon enemmän näkyvyyttä tykkämisien, kommentoinnin, jakamisen muodossa, kuin sivun muut julkaisut keskiarvoisesti, niin sitten sivun muutkin julkaisut alkavat näkymään enemmän – ja myös niiden tykkääjien aikajanalla joilla ko. firma on ollut ns. pimennossa vaikka käyttäjä sitä on peukuttanutkin.

Tämä ei ole virallista infoa, vaan omaan kokemukseen perustuvaa. Koska Mark pitää aika lailla visusti itsellään tiedon siitä kuinka aikajanan sisällön algoritmi toimii 😉 Toki tämä kokemukseni tukee FB:n yleistä tahtotilaa, joka on ”näkyvyys palkitaan näkyvyydellä”. Ja varmasti FB:n sekundäärinen motivaatio tässä tahtotilassa on se, että kun se näkyvyyspiikki tasaantuu, olisi yrittäjällä motivaatio mennä klikkaamaan ”luo mainoksia” auki – eikö niin. Koska onhan se niin kiva katsella raporttia jossa lukee, että ”julkaisun kattavuus 11498”, ja ”sitoutetut 1523” – jne.

Minä käytän näitä omia näkyvyyspiikkejäni (PiskiPajan osalta, Topikilla on FB-sivu, mutta en ole vakuuttunut haluanko tehdä sillä mitään) hyväkseni siten, että:

Kun se lähtee liikkeelle, laitan ko julkaisuun sisään jotakin myytävää. Sitten kun tilanne rauhoittuu, pitää muistaa käydä poistamassa se linkki sieltä. Esimerkiksi näin:

”Kyllä, kyllä juurikin näin! 😀

 Seuraava perushallinkurssi starttaa 23.10.2016: http://www.piskipaja.fi/tottelevaisuuskurssit/322-piskipajan-perushallinta.html

Tuo ensimmäinen lause on originaali ko. kuvassa, ja toinen se mitä päivitän. Laitan siihen aina jonkun sellaisen palvelun joka on ajankohtainen, ja/tai sopii ko. julkaisuun muutoinkin. Mutta: Lisään sen sinne vasta sitten kun näkyvyys on joitakin tuhansia, eli ”some-hysteria” on jo liikkeellä. Jos laittaa liian aikaisin, niin ei se aalto edes lähde liikkeelle, koska käyttäjät katsovat että ”jaahas, taas joku yrittää myydä mulle jotakin”. (No, niin yrittääkin – ostaisit pois :D)

Kyse on tästä julkaisusta: https://www.facebook.com/PiskiPaja/photos/a.143437749184472.1073741829.104249346436646/290594444468801/?type=3&theater&notif_t=like&notif_id=1476525394833910

Muutenkin kannattaa tuottaa FB-sivulle sisältöä silloin kun esim. tuo postaus lähtee liikkeelle. Juuri siksi, että synkattuna tämä näkyvyyspiikki tuottaa niille muillekin postauksille lisää näkyvyyttä.

Lyhyesti: Ratsasta näkyvyysaaltoa niin pitkään kun tuulee!

(Sitten kun jaksaisi/osaisi vielä tuottaa tämmöisiä vitsejä säännöllisesti, niin johan olisi hyvä homma… :D)
Facebook-näkyvyydestä2016-10-16T21:35:23+03:00

Prosessit, case Kela

Toimivan prosessin kuvailemisessa käytän usein vertausta: Kaikki osaavat käydä vessassa, ja jokainen toimittaa suorituksen omalla tavallaan. Prosessi siis toimii. Olen kokenut prossessien parissa, tein noin 15 vuotta työtä jossa moninaisten prosessien luomien, auditointi, ja päivittäinen operatiivinen seuranta tuli varsin tutuksi.

On käynyt karmaisevalla tavalla ilmi, että Kelassa on puutteellinen prosessiosaaminen. Tai vaihtoehtoisesti tämän esityksen syistä vaietaan (miksi?).

Käydäänpä ensin läpi nykyinen prosessi, jotta ymmärretään sen funktio, ja potentiaaliset pykäämiset (Soile-Suomi: pykääminen=kaatuminen, toimittomuus).

1. Lääkäri kirjoittaa potilaalle e-reseptin, vuoden satsi lääkkeitä.

2. Potilas kipittää apteekkiin hakemaan lääkkeitään. Hän ostaa sen määrän mitä hän saa ulos kelakorvattavana. Eli 200 pilleriä. Koko satsiahan ei saa mukaan korvattavana, eikä kukaan varmaan siksi edes haluaisi näin toimia. (Tässä on Kelan antamissa perusteissa ensimmäinen epäloogisuus.)

3. Asiakas saa siis mukaansa 200 pilleriä, ja reseptille jää vaikkapa 600 pilleriä. Ja ne  200 ovat siis kelakorvattuja.

4. Sitten kun 200 pilleristä on jäljellä 30, suuntaa asiakas uudestaan apteekkiin hakemaan lisää lääkettä. Ja jälleen hän saa sen 200 kelakorvattua pilleriä mukaansa.

Yksinkertaista. Yksinkertaiset prosessit pysyvät parhaiten kasassa.  Miten tämä prosessi siis aiheuttaa 125 miljoonan edestä kelakorvattuja, hävitettäviä lääkkeitä? En minä näe, että yhtään missään kohtaa, joten prosessi pykää jostain kohden, tai perustelut tälle esitykselle ovat täyttä kuraa. Joko tai.

Joten ymmärrystä lisätäkseni, ajattellaanpa tätä samaa potilasta siten, että hän on sen 200 pilleriä hakenut, ja sitten käykin ettei hän tarvitse ko lääkettä, tai se ei sovi hänelle. Klikkikohta joka uutisessa mainitaan. Tällöin pillerit jäävät kaiketi romutettavaksi. Mutta miten tämä uusi systeemi korjaa tämän tilanteen? Ei mitenkään. Edelleen sille potilaalle pitää määrätä lääke, ja edelleen on mahdollista, että se ei hänelle sovikaan.

Joten, jos tämä on se kohta prosessista joka aiheuttaa 125 miljoonan hävikin, niin miksi sitten ei muokata vain tätä kohtaa? Eli olisi ns. ensireseptiprosessi, jolla saa vain kokeiluerän lääkettä. Ensireseptiprosessi toimisi siten, että lääkäri kirjoittaa yhden reseptin, johin tulee maininta/tarra/leima jossa mainitaan kyseessä olevan ensiresepti. Apteekissa sitten huomataan että ahaa, ensiresepti, joten saat tästä vain tämän 40 pilleriä. Nekin 40 kpl pitää toki olla kelakorvattuja, tai olisi joku hintamäärittely josta kelakorvaus alkaa, ja alle sen ei kelakorvata. Tms.

Ja kappas vain, itse prosessi on näin korjattu. Itse en vaan usko, että tämä aiheuttaa kokonaisuudessaan 125 miljoonan hävikin.

Joten jatketaan vielä. Missä muussa tilanteessa potilaalle jää pillereitä turhaksi? Uutinen esittää sen, että varmuuden vuoksi otetaan pillereitä reseptiltä. Kyllä, varmasti totta tämäkin. Mutta. Jos kaikki reseptit ovat e-reseptejä niin ihan kaikki apteekit näkevät mitä miltäkin reseptiltä on otettu, ja milloin. Eli miksi sieltä apteekista sitten annetaan potilaalle lisää pillereitä jos hänellä pitäisi niitä vielä olla? Tämä klikki prosessista on helposti ja kustannustehokkaasti korjattu. Joten jälleen jään ihmettelemään, että miksi tämä esitys haluaa romuttaa nykyisen prosessin, sen sijaan että korjattaisiin tämä(kin) klikki prosessista kuntoon.

Entäpä väärinkäyttäminen huumaustarkoituksessa?  Jos tuo sama 600 pillerin resepti on vaikkapa pameja. Potilas hakee reseptistä 200 kelakorvattua pilleriä, ja sitten ensi viikolla toiset 200 kelakorvattua pilleriä. Hän haluaa toisenkin reseptin, sama 600 pamia. Miksi lääkäri hänelle sellaisen kirjoittaisi? Kaiketi lääkäritkin näkevät mitä reseptejä kantajärjestelmässä on kullakin potilaalla? Jos eivät näe, tai eivät vaivaudu katsomaan, niin äkkiäkös sekin klikki tässä prosessissa on korjattu. Yksi toinen klikki tässäkin on, mutta se on jo mainittu yllä, joten en rupea toistamaan. Joten, väärinkäyttökään ei tuo perusteluja esitykselle.

Lisäksi olisi hyvä jos keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet, rauhoittavat, yms, lääkkeet olisi tägätty resepteillä siten, että niiden kanssa pitää olla erityisen tarkkana. Ihmettelen jos näin ei ole tehty, ihan jo potilasturvallisuuden nimissä. Eli siksi, että voidaan pysyä kartalla mahdollisista riippuvuuksista, ja katukaupasta.

Entä jos koko homman juonena on se, että suomalaiset lääkärit ovat niin epäpäteviä, että tekevät ihan yhtenään vääriä diagnoosia? Ja sitten tulee kirjoitettua vääriä lääkkeitäkin? Tämä on kokemusperäisesti osin realistinen spekulaatio, mutta ei  missään tapauksessa tuo perusteluja esitykselle. Ei lääkäreiden epäpätevyyttä voida korjata lääkkeiden toimittamisprosessin kautta.

Joten. Minä kysyn että minkä hemmetin takia pitää nakata pääosin toimiva prosessi roskikseen, ja laittaa tilalle uusi prosessi joka rehellisyyden nimissä hankaloittaa lääkärin, apteekin ja varsinkin potilaan tilannetta?  Yhden ainutta järkevää perustelua en löydä.

Ei tästä hyödy lääkärit, apteekit eikä potilaat. Tai itse asiassa, apteekit hyötyvät siinä kohden, että asiakkaita pitää palvella saman reseptin osalta enemmän, on hintojen nostoperusteluja olemassa. Ja siten, että varastot voivat olla pienemmät, eli käyttöpääoma kasvaa apteekkiliiketoiminnassa. Keskustelin tästä aiheesta farmaseutin kanssa viime viikolla asioidessani reseptieni kanssa apteekissa. Kyseisen farmaseutin fiiliksiä tätä esitystä kuvaa parhaiten ärtyneisyys ja ahdistus.

cropped-ur-doing-it-wrong.jpgKelalle sen sijaan hyöty on ilmeinen. Esim. tämän meidän esimerkkipotilaan osalta ne ihan ekat 40 pilleriä ovat 100% omakustanteisia, eli kelakorvausta ei saa. Tämä osa prosessista on kuitenkin vain pisara meressä, eikä siten missään tapauksessa anna puoltavia perusteluja tälle esitykselle.

En ota kantaa suunitelmiin siitä, että säästetyt rahat suunnataan taksikyyteihin, koska jos itse esitys on läpimätä, niin on turkkasen yhdentekevää mihin tavoiteltu säästö ollaan sijoittamassa.

Olkaa hyvät Kela, terveys,- ja sosiaaliministeriö, terveys,- ja sosiaaliministeri Mattila . Tämä ei maksa mitään. Toivon että nakkaatte tämän esityksenne sinne minne ei aurinko paista, ja käytte hommiin nykyisen prosessin klikkien korjaamiseksi. Prosessin auditointi ei ole koskaan pahasta, ja sitä kautta löytänette ne klikit jopa paremmin kuin mitä minä tässä olen esittänyt, ja sitten tuotatte ratkaisut niiden korjaamiseksi. Se on teidän työtänne. Olen käytettävissä mikäli osaamista tähän projektiin kaivataan.

Soile Lukkarinen/Topik

Prosessit, case Kela2016-10-15T09:23:51+03:00

Tunne asiakkaasi, SEO-optimoi sisältö heille

Viime aikoina olen työstänyt useita SEO-optimointi ja/tai sisällöntuottokeissejä. Eli käytännössä sitä mitä sisältöä asiakkaan nettisivuilla, ja muussa viestinnässä, pitäisi julkistaa, jotta kyseinen firma löytyy googlessa.

(SEO-optimoinnista =Search Engine Optimization). Luonnollisesti sisällön tulee myös tukea firman brändiä, tekemistä, ja myyntiä mahdollisimman tehokkaasti, tätä olemme siinä samalla työstäneet, paikoin paljon, paikoin kevyesti.

Tuumin, että kirjoitan auki muutamat perusprinsiipin, kutsuttakoot niitä Soilen tipseiksi. Perjantaina 7.10. tipsejä tarjolla 6 kpl:

  1. Jotta tuotat googletehokasta sisältöä, tulee sinun asettua asiakkaan rooliin. Vastaa kysymykseen: Ovatko asiakkaani ratkaisulähtöisesti ostoksilla? Vai ovatko he heräteostajia? Esimerkki: Minä tarjoan SEO-optimointia, sisällöntuottoa, tuotteistusta, nettisivuja ja myyntivalmennusta. Tarjoan siis ratkaisuja ongelmiin, eikö totta? Minun asiakkaani eivät hetken mielijohteesta päätä ostaa palveluitani, vaan he kokevat että heillä on jonkinlainen haaste esimerkiksi googlenäkyvyydessä, seo-optimointi on siis asia johon he kaipaavat apua.Tai he törmäävät työssään siihen, että heidän asiakkaansa kysyvät hinnoitteluun liittyen samoja kysymyksiä, eli minun asiakkaani kokee, että hänen tuotteistuksessaan saattaa olla jotakin hiottavaa. Jotakin tällaista haastetta heillä on, ja tähän haasteeseen he etsivät ratkaisua, apua.Minun asiakkaani ovat ratkaisulähtöisiä ostajia. Minun palveluni eivät ole sellaisia joita heräteostetaan, vain siksi että osui eteen, tai oli jonkunlainen kamppis.Kumpaan ryhmään sinä luokittelisit omat asiakkaasi?
  2. Tämä osa tekstistä kohdentuu enemmän ratkaisulähtöisiin ostajiin, joten jos vastasit kohdassa 1 että asiakkaasi ovat etsimässä ratkaisua johonkin haasteeseen, niin nyt tulee tukevaa tipsiä juuri sinulle! (Toimii myös herätepuolen asiakaskuntaan, mutta sitten pitää hieman osata soveltaa).Sinun sivuillasi pitää olla tekstiä jota sinun asiakkaasi kirjoittavat googlen hakusanakenttään. Muistathan, että he eivät taida edes tietää että sinä olet olemassa, kera ratkaisun. Eli: Mieti mitä asiakkaasi siihen kenttään kirjoittaa. Minun asiakkaani kirjoittavat että ”google hakusanat”, ”nettisivut +google”, ”palveluiden hinnoittelu”. Joku on analysoinut haasteensa niin pitkälle, että kirjoittaa ”SEO-optimointi” tai ”tuotteistus”.

    Varmaa on se, että sinne ei kirjoiteta ”Soile Lukkarinen” tai ”Topik” – ei ainakaan ennen kuin he ovat päätyneet topik.fi sivulle, ja haluavat tsekata että kuka se tämä on, mahtaako tämä olla luotettava osaaja – ja näin päin pois.

    Eli: Mitä sinun netissäsi pitäisi lukea, jotta asiakas löytää sinut, niillä hakusanoilla joita hän käyttää etsiessään ratkaisua haasteensa?

  3. Tässä kohden moni lukija on varmaan saanut sellaisen ahaa-tyyppisen fiiliksen. Toivottavasti ainakin! Onkin aika tipauttaa hieman maan pinnalle… Jos sinulla on googletili (eli vaikkapa gmail, youtube, google+, blogger…) niin ikävä kyllä et voi pysty tarkistamaan tyhjentävästi kuinka sinä näyt googlessa, niillä asiakkaidesi käyttämillä hakusanoilla. Tämä johtuu siitä että se sinun google-tilin pirulaisesi tietää, että olet kirjautunut sen sata kertaa omille www-sivuillesi.Ja tämän takia kun minä menen Firefoxiin mäkilläni, otan ja kirjoitan googleen että ”sisällöntuotto”, niin pam: Numero 2 on topik.fi. Voisin iloita että jee, hieno homma! Vaan enpä iloitse, koska nyt tieto lisää tuskaa: Ei se oikeasti (vielä) ole saavuttanut juurikaan sivujen avauksia, muutoin kuin suorista linkeistä.Inhaa, eikö totta? Tätä ongelmaa voi kiertää sillä, että ei ole googletiliä. No piru kun niitäkin kuitenkin tarvitsee… Tai sillä, että ei käytä googletilejä sillä laitteella jolla tekee töitä. Tai sillä, että nollaa muistista tunnarit, salasanat, välimuistin – ihan kaiken.Kokeile – saatat yllättyä. Eikä se fiilis välttämättä ole se kaikista makein. Muista tässä kohtaa palata kohtaan 2, ja muokkaa sivujesi sisältöä kuvaillulla tavalla.
  4. Sitten vielä se että kuinka se google sitten nostaa sivujen näkyvyyttä? Google nostaa niiden sivujen näkyvyyttä, joita klikataan auki. Käytännössä näin: 100 käyttäjää kirjoittaa että ”sisällöntuotto”, ja hän saa giljoona osumaa. 95 käyttäjää klikkaa Topikin auki, ja 15 muuta randomisti muita sivuja. Google nostaa Topikkia korkeammalle, koska sitä klikattiin eniten. Tämä on vielä melko simppeli logiikka, eikö vain.Nyt taas viittaus kohtaan 2: Ei riitä että pääset näkyviin, siellä pitää myös pysyä. Ja siellä pysytään sillä, että se sisältö joka hakuun nousi, on se sisältö, jonka käyttäjä avaa. Jälleen siis pyörä pyörähti sinne sisältöön. Kaikki tiet tässä aiheessa johtavat sisältöön. Prospektit johtavat kaupan tekoon, ja se onkin sitten koko SEO-optimoinnin pointti. Eihän tämmöisiä jaksa kukaan pähkiä, jollei tavoitteena ole tehdä kauppaa, siis myydä.
  5. Koska olemme päässeet, toivottavasti yhteisymmärrykseen, siitä että kaikki tiet vievät nettisivujen sisältöön, pysähdytään funtsimaan että miten sitä sisältöä sitten pitäisi tuottaa?Blogi on hyvä. Tätä kirjoittaessani olen saanut toistettua, hyvin luonnollisella tavalla, ainakin sanoja ”sisältö”, ”nettisivu” ja ”googlehaku”. Ja niitähän minunkaltaiseni palveluntuottaja tahtoo toistaa. Ja koska tarjoan näitä neuvoja tässä ilmaiseksi, toivon että kun postaan tämän someen, sitä mielellään luettaisiin.Bloggasin delfiineistä, ja liikennettä tuli sivuille, kuten monet, monet muutkin. Ei sen takia että minun bloggaukseni aiheesta olisi jotenkin parempi kuin muiden, vaan siksi että ihmisiä kuohutti niin paljon tapaus delfiinigate, että he kahlasivat nettiä läpi oikein urakalla. Minä sitten kärppänä tartuin tilaisuuteen, ja se nosti heti liikennettä, ja siten sivua ylemmäs googlessa.

    Joten: Bloggaa.Tee blogi. Kirjoita (kuten minä nyt) niistä palveluista joita sinä tuotat. Kutsu blogia vaikkapa ”ajankohtaista”-otsikolla, jos vierastat termi blogi.

  6. Ja nyt kun olemme jo varsin hyvällä perustiedon tasolla siitä mitä sivuillasi pitäisi lukea, ja miten pääset haluamasi sisältöä tuottamaan, on aika jälleen katsella karua todellisuutta silmiin.Kerron sinulle sen tosiasian että googlessa on algoritmejä (lue: koodia) joka automaattisesti rankaisee sivuja jos ne kikkailevat liiaksi näkyvyytensä parantamiseksi.Tämä on sinänsä ymmärrettävää, koska eihän kukaan osta google adwordsia, jos kaikki näkyvyys ratkottaisiin pelkällä sisällöllä, ja sen klikkailulla. Eikö niin? Olisi firmoja jotka myisivät palveluna ”googlekäyttäjiä”, jotka tekevät määrittelemäsi hakuja, ja sitten klikkaavat juuri sinun sivusi auki. Automatisoitua SEO-optimointia. Maksat palvelusta 15 €/kk +alv. Siis mieti kuinka monta hakua vaikka 10 minuutissa pystyy tekemään…. 😉 Tai minä ainakin olisin sellaisen palvelun jo tuonut markkinoille.

    Miten nämä rankaisualgoritmit toimivat: Sitähän ei tarkkaan tiedä muu kuin google itse. Jotain mutua minulla on asiasta, mutta ei siitä sen enempää. Mutua on myös siitä kuinka nostaa näkyvyyttä reippaasti, ilman että siitä saa rankkua. Ei siitäkään sen enempää tässä…

Näihin puheisiin, toivottelun sinulle mukavia hetkiä googlen ja SEO-optimoinnin äärellä. Tarkista oma raatorehellinen sijaintisi siellä, mutta älä saa paniikkia kun se selviää. Muokkaa sisältöä. Ja ota yhteyttä, jos kaipaat apua 🙂

Toivottelee, Soile

Tunne asiakkaasi, SEO-optimoi sisältö heille2016-11-22T23:45:37+03:00

Tiedottaminen: Tapaus delfiinigate

Olen, minäkin, seurannut uutisia Särkänniemen delfiinien muutosta, ja tänä aamuna lueskelin kahden tapaukseen liittyvän osapuolen somekanavia: Särkänniemen ja Animalian. Lukemani herätti ajatuksia, kipinääkin, sen verran että päätin liittyä delfiinigatesta bloggaavien joukkoon.

Lähestyn delfiinigatea eläinystävän näkökulmasta, ja jotta tässä olisi edes joku ammatillinen näkökanta, niin fokusoin tiedottamiseen.

No eihän tämä ihan hyvin mennyt tiedottamisen vinkkelistä.  Jälkiviisaus on paras viisaus. Joten vilkaistaanpa lähihistoriaan, että kuinka Särkänniemen olisi kannattanut asian tiedottaminen hoitaa.

Ensinnäkin: Esitetyt mielipiteet siitä, että Särkänniemen olisi pitänyt tiedottaa delfiinien muutosta ovat ihan totta. Tässä skenaariossa vain on sellainen riski, että paikalle olisi saapunut runsain mitoin mielenosoittajia, ja täten muutto olisi potentiaalisesti ollut kovin stressaavaa delfiineille. Tai entistä stressaavampaa. Joten tässä ihan ponteva syy siihen, miksi muuttoajankohdasta oltiin hipihiljaa. Tätä tosiasiaa pitäisi jokaisen eläinystävän kunnioittaa, ja ymmärtää.

Sitten se pakollinen mutta:

Särkänniemi olisi ollut tiedottamisessaan erittäin viisas,
jos se olisi kertonut ihan kaiken mitä oli mahdollista kertoa.

Eli käytännössä suurinpiirtein kaikken muun paitsi muuton ajankohdan. Tai jopa valehdellut ajankohdan tulevaisuuteen, vain jotta olisi syy korostaa miksi muuttoajankohtaa ei haluttu kertoa.

Lisäksi olisi ollut kaikille osapuolille eduksi, korostaa sitä, että he kartoittavat delfiinien kannalta parasta mahdollista uutta kotia. Joistakin asiaan liittyvistä haasteista olisi jo tässä vaiheessa kannattanut jokunen sana lausua. Kuten esimerkiksi, että vapauteen laskeminen ei ikävä kyllä ole vaihtoehto.

Näillä tiedottamisen toimenpiteillä olisi oltu edellä kritiikkiä, ja se on viisasti siitä syystä, että todennäjköisesti Särkänniemi on kuitenkin parhaansa tehnyt löytääkseen parhaan mahdollisen ratkaisun. Nyt kun asiasta jälkikäteen kerrotaan, on ymmärrettävää että osalle kansaa tämä tiedottaminen kuulostaa puolustelevalta selittelyltä.

Sen jälkeen kun kone on ilmassa olisi jälleen pitänyt tiedottaa että alkuosa muutosta meni ongelmitta. Että delfiinit voivat hyvin, ja Särkänniemi jopa lähetti delfiinien kouluttajat Kreikkaan työstämään delfiinien sopeutusta. Nyt tämä korjaavatiedotus edelleen tuntuu monille selittelyltä. Ja loppuviimein, näyttää olevan niin että kertoo Särkänniemi itse, tai media sen välityksellä, mitä vain positiivista, niin asia valuu kuin vesi hanhen selästä.

Leikittelin ajatuksellä siitä, että mikäli olisi ollut halua kääntää aiheestariehuva debaatti Särkänniemen eduksi, olisivat he voineet tiedottaa muuton ajankohdan. Sitten vain odotellaan, että aktivistit asettuvat barrikadeille häiritsemään muuttoa. Media paikalle, ja yksi delfiinien kouluttaja vetoamaan aktivisteihin että ”voisitteko olla kilttejä ja mennä pois, koska tämä meteli ja sen liitännäiset stressaavat delfiinejä kovasti”.Ja näin päin pois, ymmärtänette mitä tarkoitan. Näin näppärästi olisi delfiinigate käännetty Särkänniemen imagollisesti eduksi, ja aktivistien ”nilkkaan”.

No, näinhän ei toimittu, ja hyvä niin. Erittäin hyvä. Niiden eläimien takia nimittäin.

Kolikon toinen puoli on tietenkin Animalia ja Oikeutta Eläimille, tahot jotka suureen ääneen vaativat delfiinien vapautusta, niin Särkänniemestä kun muistakin maailman delfinaarioista, vapauteen tai vaihtoehtoisesti jonkunlaiseen eläkeläiskotiin. Näillä tahoilla on pohjimmiltaan hyvä tarkoitus, mutta tarkoitus ei saa sallia mitä vain keinoja (tai tässä tapauksessa argumentteja).

Sekin herätti pahennusta, kun Katleena Kortessuo totesi että ihmiset unohtavat nopeasti. Se on ihan totta. Kuka muistaa enää esimerkiksi keskustan Antti Kaikosen nuorisosäätiögatea? Tai Kiasman rakentamiseen liittyviä rahoituskohuja? Ei kukaan.

Joten. Seuraavaa gatea odotellessa…..

Topik/Soile

Tiedottaminen: Tapaus delfiinigate2016-08-30T15:50:29+03:00

Kun suutarin lapsella ei ole kenkiä.

Se ahaa-fiilis kun tajuat, että ”sä teet tämän nyt ihan väärin”.

ur doing it wrong

Joten, muutetaanpa tekeminen siihen suuntaan, mitä asiakkaille opetan ja mistä heitä laskutan.

Ajattelin kirjoittaa ensimmäisen bloggauksen siitä miten kysyntä ohjaa tarjontaa. Siitä miten perusidea pitäisi olla: ole ketterä, tee niitä palveluita joille on kysyntää.

Toivottavasti tämä auttaa muitakin, tai vähintään herättää ajatusta.

Kyllä, kysyntä ohjaa tarjontaa. Tai pitäisi ainakin, silloin kun ketterällä mallilla tuotetaan palveluita.

Jostain syystä harhauduin eeppiseen ajatusvirheeseen. Sen mukaan ajattaelin, että nettisivut kuntoon, Some, yms tiedotuskanavat auki, tuotteistus valmiiksi, ja sitten mennään markkinaan.

Joten Topikin GTM:ssä on to-do-pointteja 1-7: tuotteistus, avaa sähköpostit, nettisivut, bloggaa, fb, ig – jne. To-do-lista päättyi tähän.

Havahduin asiaan eilen, 24.8., ja vain yhden puhelinkeskustelun vuoksi. Siinä keskustelimme koeponnistetusta palvelusta jonka tuotin yhteistyökumppanille. Palaute oli tosi positiivista.

Keskustelun aikana päässäni kuului *naps*: Miksi mä teen tätä väärin päin? Miksi mä en vaan vie tätä palvelua ihmisten saataville? Mikä estää (laskutettavan) tekemisen?

Ei yhtikäs mikään. Niinpä minä sitten otin ja tuotteistin palveluni. Sen nimi on Mind Your English (click). Vielä on kirjoitettavaa, mietittävää, ja muutama käytännön asia, mutta saatavilla se kuitenkin on.

Se kohtuu siitä että seurailtuani muutamia forumieta, lähinnä somessa, tajusin että on olemassa vetoa kohtuuhintaiselle, joskin laadukkaalle, englannin kielen opiskelulle. Aikuisille. Eikä mitään kansalaisopistojuttuja. Vaan suoraan yrittäjille kohdennettuna. Heidän tarpeisiinsa, ei muiden tarpeisiin.

Mind Your English-metodi auttaa yrittäjiä sanaston kanssa, aktivoi englannin kielen, opettaa kuinka toimia eri kulttuurien kanssa kauppaa tehdessä, kohentaa itsevarmuutta englannin kielen käytössä, verbaalisesti ja kirjallisesti. Se ei varmastikaan ole pahasta, suomalaisia kun olemme.

Mind Your English on siis synnytetty. On se vielä, no ei ehkä vauva enää, mutta taapero. Topik on vielä se vauva. Se kasvatetaan aikuiseksi saakka.

Tämä on melko vapaata ajatuksen virtaa jonka tarkoitus on muistuttaa itselle (#notetoself!), että hölmö on se joka tekee to-do-listoja ja unohtaa kuunnella herkällä korvalla markkinoita.

Otin ja deletoin koko to-do-listan.
En halua enää ohjata itseäni liikaa.
Haluan edetä intuitiivisesti. Sillä tapaa työskentelen aina parhaiten.

Ennustan lähitulevaisuuteen pitkiä päiviä. Ja öitä. Koska kyllähän ne asiat mitä siellä to-do-listalla oli, pitää saada tehtyäkin.

Ei ole aina suutarin lapsella kenkiä. Tai sitten ne vaan hukkuivat hetkellisesti…

Niin. Olen siis Soile Lukkarinen, tekeminen ja osaaminen Topikin takana. Puhelinnumero 050-5066 664, ja sähköposti soile@topik.fi.

Mikäli Mind Your English vähänkään tuntuisi sinulle hyvältä, tai siitä on jotakin kysyttävää, niin minähän mielelläni vastailen. Ensimmäiset kurssilähdöt tulee syyskuulle.

Terkuin, Topik/Soile

 

Kun suutarin lapsella ei ole kenkiä.2017-02-16T13:20:38+03:00