Olen, minäkin, seurannut uutisia Särkänniemen delfiinien muutosta, ja tänä aamuna lueskelin kahden tapaukseen liittyvän osapuolen somekanavia: Särkänniemen ja Animalian. Lukemani herätti ajatuksia, kipinääkin, sen verran että päätin liittyä delfiinigatesta bloggaavien joukkoon.

Lähestyn delfiinigatea eläinystävän näkökulmasta, ja jotta tässä olisi edes joku ammatillinen näkökanta, niin fokusoin tiedottamiseen.

No eihän tämä ihan hyvin mennyt tiedottamisen vinkkelistä.  Jälkiviisaus on paras viisaus. Joten vilkaistaanpa lähihistoriaan, että kuinka Särkänniemen olisi kannattanut asian tiedottaminen hoitaa.

Ensinnäkin: Esitetyt mielipiteet siitä, että Särkänniemen olisi pitänyt tiedottaa delfiinien muutosta ovat ihan totta. Tässä skenaariossa vain on sellainen riski, että paikalle olisi saapunut runsain mitoin mielenosoittajia, ja täten muutto olisi potentiaalisesti ollut kovin stressaavaa delfiineille. Tai entistä stressaavampaa. Joten tässä ihan ponteva syy siihen, miksi muuttoajankohdasta oltiin hipihiljaa. Tätä tosiasiaa pitäisi jokaisen eläinystävän kunnioittaa, ja ymmärtää.

Sitten se pakollinen mutta:

Särkänniemi olisi ollut tiedottamisessaan erittäin viisas,
jos se olisi kertonut ihan kaiken mitä oli mahdollista kertoa.

Eli käytännössä suurinpiirtein kaikken muun paitsi muuton ajankohdan. Tai jopa valehdellut ajankohdan tulevaisuuteen, vain jotta olisi syy korostaa miksi muuttoajankohtaa ei haluttu kertoa.

Lisäksi olisi ollut kaikille osapuolille eduksi, korostaa sitä, että he kartoittavat delfiinien kannalta parasta mahdollista uutta kotia. Joistakin asiaan liittyvistä haasteista olisi jo tässä vaiheessa kannattanut jokunen sana lausua. Kuten esimerkiksi, että vapauteen laskeminen ei ikävä kyllä ole vaihtoehto.

Näillä tiedottamisen toimenpiteillä olisi oltu edellä kritiikkiä, ja se on viisasti siitä syystä, että todennäjköisesti Särkänniemi on kuitenkin parhaansa tehnyt löytääkseen parhaan mahdollisen ratkaisun. Nyt kun asiasta jälkikäteen kerrotaan, on ymmärrettävää että osalle kansaa tämä tiedottaminen kuulostaa puolustelevalta selittelyltä.

Sen jälkeen kun kone on ilmassa olisi jälleen pitänyt tiedottaa että alkuosa muutosta meni ongelmitta. Että delfiinit voivat hyvin, ja Särkänniemi jopa lähetti delfiinien kouluttajat Kreikkaan työstämään delfiinien sopeutusta. Nyt tämä korjaavatiedotus edelleen tuntuu monille selittelyltä. Ja loppuviimein, näyttää olevan niin että kertoo Särkänniemi itse, tai media sen välityksellä, mitä vain positiivista, niin asia valuu kuin vesi hanhen selästä.

Leikittelin ajatuksellä siitä, että mikäli olisi ollut halua kääntää aiheestariehuva debaatti Särkänniemen eduksi, olisivat he voineet tiedottaa muuton ajankohdan. Sitten vain odotellaan, että aktivistit asettuvat barrikadeille häiritsemään muuttoa. Media paikalle, ja yksi delfiinien kouluttaja vetoamaan aktivisteihin että ”voisitteko olla kilttejä ja mennä pois, koska tämä meteli ja sen liitännäiset stressaavat delfiinejä kovasti”.Ja näin päin pois, ymmärtänette mitä tarkoitan. Näin näppärästi olisi delfiinigate käännetty Särkänniemen imagollisesti eduksi, ja aktivistien ”nilkkaan”.

No, näinhän ei toimittu, ja hyvä niin. Erittäin hyvä. Niiden eläimien takia nimittäin.

Kolikon toinen puoli on tietenkin Animalia ja Oikeutta Eläimille, tahot jotka suureen ääneen vaativat delfiinien vapautusta, niin Särkänniemestä kun muistakin maailman delfinaarioista, vapauteen tai vaihtoehtoisesti jonkunlaiseen eläkeläiskotiin. Näillä tahoilla on pohjimmiltaan hyvä tarkoitus, mutta tarkoitus ei saa sallia mitä vain keinoja (tai tässä tapauksessa argumentteja).

Sekin herätti pahennusta, kun Katleena Kortessuo totesi että ihmiset unohtavat nopeasti. Se on ihan totta. Kuka muistaa enää esimerkiksi keskustan Antti Kaikosen nuorisosäätiögatea? Tai Kiasman rakentamiseen liittyviä rahoituskohuja? Ei kukaan.

Joten. Seuraavaa gatea odotellessa…..

Topik/Soile